Näin huomioimme kaupunkiluonnon raitiotien rakentamisessa
Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien varrella poistetaan, siirretään ja istutetaan satoja katupuita. Miksi puita poistetaan? Minkä verran ja minkälaista kaupunkivihreää istutetaan tilalle? Miten olemassa oleva kaupunkiluonto muuttuu raitiotien rakentamisen myötä?
Yksi hankkeemme tärkeimmistä tavoitteista on sovittaa raitiotie olemassa olevaan kaupunkitilaan ja säilyttää mahdollisimman paljon rakennettavan reitin luonto- ja maisema-arvoja. Katupuut ovat merkittävimpiä kaupunkivihreän elementtejä. Puut herättävät myös paljon tunteita, ja monille kaupunkilaisille puut tulevat vuosien myötä hyvinkin rakkaiksi. Kasvamme puiden kanssa samalla kun kaupunki ympärillämme kehittyy.
Tampereen Ratikan rakentamisen kaikissa vaiheissa on ollut alusta asti mukana maisema-, ympäristö- ja viherasiantuntijoita, jotka ohjaavat suunnittelussa raitiotien varrelle istutettavien viheralueiden ja puiden sijaintia, lajeja, määriä ja laativat kunnossapitomallin. Yksi heistä on Tampereen kaupungin viherasiantuntija Jyrki Lehtimäki.
”Olen pienestä asti pitänyt puista. Lapsena tutkin kääpiä ja sammalia ja viihdyin metsässä tunteja. Ensimmäinen kesätyöni oli puistometsätyössä Seinäjoella ja päätin esihenkilöstä inspiroituneena, että minustakin tulee kaupunginpuutarhuri. Vuosia myöhemmin näin kävikin. Sittemmin olen toiminut viherasiantuntijana Tampereen Ratikan eri vaiheissa”, Lehtimäki kertoo.
Nyt käynnissä on Pirkkala-Linnainmaa-allianssi, jossa Lehtimäen kädenjälki vielä näkyy. Vuonna 2026 monen Ratikan tekijän arvostama kollega jää ansaitulle eläkkeelle.
”Tampereen Ratikka oli työurani ensimmäinen hanke, jossa koin maisemasuunnittelun olevan kaikkien tekniikkalajien kanssa tasavertainen. Se oli valtavan hienoa. Ei ole tarvinnut selittää viherympäristön merkitystä.”
Raitiotieosuudelle istutetaan nurmirataa ja kuivuutta hyvin kestävää niin kutsuttua paahderataa. Havainnekuvassa tulevaa nurmirataa Hatanpään valtatiellä, Vihiojan sillan kohdalla. (Kuva: Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi)
Hankkeen ensimmäiset puut istutetaan jo tänä syksynä
Lehtimäki muistelee aikaa, kun Hämeenkadun puut kaadettiin Ratikan rakentamisen tieltä. Se oli monelle kaupunkilaiselle syystäkin kova paikka.
”Hämeenkadun vanhat puut eivät kaikin osin olleet enää parhaassa mahdollisessa kunnossa. Kaltaiselleni puumiehelle positiivista oli se, että hankkeen myötä uusille puille saatiin paremmat kasvualustat ja maanpäälliset suojat. Puiden istuttaminen oli huikean hieno hetki. Seuraavana kasvukautena oli upeaa nähdä, miten vahvaan kasvuun puut olivat lähteneet. Versot olivat jopa 60 sentin pituisia ja lehdet tumman vihreitä”, Lehtimäki kertoo.
Pirkkala-Linnainmaa-raitiotien ensimmäiset puut istutetaan vielä tämän vuoden puolella Hatanpään valtatien ja Tampereen valtatien risteysalueelle. Puita istutetaan ja viheraluetta valmistuu tänä vuonna myös Rantaperkiöön, Nuolialantien alkupäähän. Nuoret puut saavat seurakseen myös lahopuita, kukkasipuleita sekä kukkivilla kasveilla täydennettyä nurmikkoa.
”Tulevina vuosina puita istutetaan keväisin ja syksyisin katuosuuksien valmiusasteiden mukaan. Kun istutusajankohta lähenee, istutukset koordinoidaan kaupungin ja hankkeen rakentamislohkojen kanssa. Meillä on jo tiedossa kaikkien istutettavien puiden määrät ja lajit. Kaikki on oltava istutettuna, kun liikennöinti syksyllä 2028 alkaa”, Lehtimäki kertoo työnteon raameista.
Luonnon monimuotoisuutta kasvatetaan Ratikan laajenevan reitin varrella muun muassa lisäämällä ympäristöön lahopuuta. Lentokentänkadulle Rantaperkiöön istutetaan hankkeen puolesta vielä tänä syksynä puita ja viheraluetta. Ensi keväänä tässä kohdassa kasvaa lahopuiden seurana nuoria puita ja kukkivilla kasveilla täydennettyä nurmikkoa. (Kuva: Jyrki Lehtimäki)
Lahopuu tarjoaa elinympäristön hyvin monenkirjavalle lajistolle, mukaan lukien sienet ja pieneliöstö. Lentokentänkadun lahopuissa näkyy jo sienikantaa. (Kuva: Heidi Joensuu / Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi)
Istutustöitä Rantaperkiössä marraskuussa 2025. (Kuva: Heidi Joensuu / Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi)
Tampereelle istutetaan aiempaa monilajisempaa katupuustoa
Rakentamisvaiheessa katupuita poistetaan paljon eri katuosuuksilta. Monin paikoin ahtaaseen katutilaan on mahdutettava Ratikan lisäksi jalankulun, pyöräilyn ja autoliikenteen kaistat.
Katurakenteen alla uusitaan koko raitiotielinjan pituudelta kunnallistekniikkaa, kun kaikki ratikan alle jäävät pituussuuntaiset johdot ja putket siirretään sivuun. Poistettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita mahdollisimman paljon kaikkiin soveltuviin kohtiin.
Yksittäisiä puita säilytetään aina, kun siihen on mahdollisuus. Useita puita on siirretty kasvamaan rakennetulle viheralueelle Lentävänniemessä. Kaikki suuremmat poistetut puut hyödynnetään Ratikkareitin varrella lahopuurunkoina monimuotoisuuden edistämiseksi. Koko puiden elinkierto on haluttu ottaa osaksi suunnittelua.
Uudet, istutettavat puut ovat muun muassa metsävaahteroita, lehtosaarneja, vuorijalavia, japaninsiipipähkinöitä, metsätammia ja erilaisia pihlajia ja kuusia. Ilmastonmuutokseen varautumiseksi Tampereenkin leveyksillä suunnitellaan nyt aiempaa monilajisempia istutuksia.
Katupuille tiedossa aiempaa paremmat kasvualustat
Ennen rakentamisen aloittamista esimerkiksi Hatanpään valtatiellä puita on kasvanut kadun keskialueella. Puut voivat huonosti, koska niillä oli heikkolaatuiset ja liian pienet kasvualustat.
”Meillä on raitiotiehankkeen myötä kyky ja mahdollisuudet rakentaa puille merkittävästi paremmat kasvualustat, aivan kuten Hämeenkadulla tehtiin. Puille rakennetaan nyt esimerkiksi ilmastuskerrokset, joiden avulla juuret pääsevät hengittämään paremmin”, Lehtimäki kertoo.
Lopputilanteessa katupuita löytyy Hatanpään valtatiellä raitiotien molemmin puolin ja määrällisesti aiempaa enemmän, aivan kuten Nuolialantiellä.
Myös Pirkkalaan, Partolan nykyisen ostoskeskittymän alueelle raitiotie tulee tuomaan aivan uutta vehreyttä, kun Partolan pysäkin ympärille rakentuu viihtyisä Partolanaukio. Partolasta raitiotie tulee jatkamaan paahderataa pitkin kohti Naistenmatkantietä.
Pirkkalassa Partolanaukion Ratikkapysäkin yhteyteen suunnitellaan kaupunkilaisille viihtyisää oleskelualuetta, jolle puut tuovat varjoa ja vehreyttä. (Havainnekuva: Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi)
Tulevaisuuden kaupungit tarvitsevat enemmän puita
Lehtimäki on nähnyt työssään ilmastonmuutoksen tuomat haasteet. Kaupunkisuunnittelua viedään vauhdilla uuteen suuntaan ja viherasiantuntijan työ muuttuu yhä mielenkiintoisemmaksi.
Koko kaupunkiympäristöä tarkastellaan 3/30/300 näkökulmasta, joissa kaupunkipuut ovat keskiössä. Tässä lähestymistavassa jokaisesta ikkunasta pitäisi näkyä ainakin 3 puuta, alueellisen latvuspeitteisyyden pitäisi olla joka naapurustossa vähintään 30 % ja julkinen viheralue, metsä tai puisto pitäisi löytyä vähintään 300 metrin päästä.
”Näilläkin leveysasteilla me tarvitsemme yhä enemmän puita suojaamaan helteiltä ja viilentämään kaupunkejamme. Toisaalta sykliset, kuivat ja sateiset kaudet aiheuttavat haasteita myös puille. Yksi tulevaisuuden haaste onkin, miten saadaan suuret hulevedet hyödynnettyä samalla, kun puut huutavat osan ajasta vettä?”
Kaiken kaikkiaan Lehtimäki pitää tärkeänä sitä, että puut herättävät monipuolista keskustelua.
”Kansalaisten huoli puista korostaa puiden merkitystä. Puihin suhtaudutaan hyvin tunteella, viimeistään silloin kun ne menetetään. Kokemusten perusteella voi kuitenkin todeta, että uudet puut ovat myös mahdollisuus. Monilajiset, hyvillä kasvualustoilla kasvavat uudet puut vahvistavat tulevaisuuden kaupunkiluontoa”, Lehtimäki toteaa.
Puut ovat arvokkaimpia elossa. Puita säilytetään rakentamisalueella aina, kun siihen on mahdollisuus. Lopputilanteessa katupuita löytyy kuvassakin näkyvällä Hatanpään valtatiellä raitiotien molemmin puolin ja määrällisesti aiempaa enemmän. (Kuva: Wille Nyyssönen / Tampereen Ratikan Pirkkala-Linnainmaa -allianssi)
Tiesitkö?
- Puut sitovat ilmakehän hiiltä ja toimivat hiilivarastona.
- Puut viilentävät kaupunkia, tuovat varjoa ihmisille ja suodattavat UV-säteilyä.
- Puut parantavat hulevesien hallintaa ja vähentävät tulvariskiä.
- Puut sitovat ilmansaasteita ja tuottavat happea.
- Puut luovat ekologisia yhteyksiä tarjoamalla eläimille pesä- ja piilopaikkoja.
- Puut edistävät tutkitusti ihmisten terveyttä muun muassa alentamalla verenpainetta.