Usein kysytyt kysymykset
Tampereen raitiotiejärjestelmää suunnitellaan laajennettavaksi vaiheittain seudulliseksi aina 2040-luvulle asti.
Tampereen raitiotien seudullinen yleissuunnitelma löytyy Tampereen Ratikan verkkosivuilta. Yleissuunnitelmassa kuvataan rakenteilla olevan raitiotien jatkolinjojen ratavarausten sijainnit Tampereen Hatanpäältä Härmälän kautta Pirkkalaan, TAYS:lta Koilliskeskuksen kautta Kangasalan Lamminrahkaan sekä Tampereen Lielahdesta Ylöjärvelle.
Katupuita siirretään tai poistetaan kaikilta raitiotierakentamisen työmaa-alueilta. Periaatteena on, että mahdollisimman paljon puustoa säästetään ja vain välttämätön osuus poistetaan. Hatanpään valtatielle, Härmälään ja Partolaan puita istutetaan takaisin lähes sama määrä kuin niitä siirretään tai poistetaan. Esimerkiksi Nuolialantien katupuita siirretään muun muassa Niemenrantaan.
Kaupinlaaksossa Tampereen kaupunki poistaa puustoa sekä raitiotien työmaalta ja että tulevalta Kaupinlaakson asuinalueelta.
Pirkkala–Linnainmaa-allianssille voi antaa palautetta raitiotien rakentamisen aikaisista liikennejärjestelyistä ja esittää hankkeeseen liittyviä kehitysehdotuksia ja kysymyksiä.
Tampereen rataosuuden palautteet:
Palvelupiste Frenckell
• tampereenpalvelupiste@tampere.fi
• p. 041 730 8168
Pirkkalan rataosuuden palautteet:
Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssin ympäristövastuullisen suunnittelun lähtökohtana on vähentää ja hillitä ratikan aiheuttamia haitallisia vaikutuksia sekä löytää ratkaisuja, joilla positiivisia vaikutuksia voidaan lisätä.
Raitiotie on kestävä liikennejärjestelmä. Hankkeen suurimmat ilmastovaikutukset muodostuvatkin rakentamisen aikana. Suunnittelun aikana hankkeen hiilijalanjälkeä on laskettu ja sitä on pyritty pienentämään erilaisin keinoin. Ilmastovaikutusten muodostumista tullaan seuraamaan rakentamisen aikana. Hankkeella kannustetaan ilmastopositiivisiin tekoihin ja innovaatioihin, joilla hankkeen ilmastovaikutuksia voidaan vähentää.
Hankkeella on esimerkiksi päätetty hyödyntää kierrätysasfalttia ja raitiotien betonilaatoissa kuitubetonia, joka on tavanomaisen harjateräsraudoiterakenteiseen betonilaattaan verrattuna vähähiilisempää. Lisäksi hankkeella on tavoitteena hyödyntää työmaalla syntyviä maa- ja kiviaineksia ja vähentää näin kuljetusten päästöjä ja muita ympäristöhaittoja.
Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioinnista on laadittu raportti, johon on koottu tiiviisti kaikki vaikutukset ja haitallisten vaikutusten lieventämistoimet sekä raitiotien rakentamisen että käytön aikana.
Hankkeen ympäristösuunnitelmassa on esitetty rakentamisen aikana tehtävät ympäristöön liittyvät toimenpiteet. Näitä ovat muun muassa:
- Tunnistamme katujaksojen ominaispiirteet ja sovitamme suunnitteluratkaisut ympäristöönsä
- Korostamme kaupunkikuvallisesti tärkeitä paikkoja, aukioita ja keskeisiä solmukohtia
- Raitiotiekaduille istutetaan runsaasti uusia puita aina kun mahdollista – niin raitiotien ympärille kujanteiksi kuin katujen reunoille
- Kasvillisuusvalinnoissa korostuvat monilajisuus, paikallisuus, helppohoitoisuus ja kestävyys
- Kaadettavia puita hyödynnetään lahopuuna
- Toteutetamme paahderatoja ja muita monimuotoisuutta edistäviä ratkaisuja esimerkiksi pölyttäjien lisäämiseksi
- Rakentamisen yhteydessä poistetaan haitallisia vieraslajeja
Kaupunkiympäristön suunnittelussa on tehty tiiviisti yhteistyötä Tampereen ja Pirkkalan vihersuunnittelun asiantuntijoiden kanssa. Ympäristö- ja kaupunkikuvasuunnittelua jatketaan ja tarkennetaan kehitysvaiheessa sovittujen periaatteiden mukaisesti.
Bussiliikenteen linjastosuunnittelua tarkennetaan vasta raitiotien rakentamispäätöksen jälkeen, jolloin Ratikan kanssa päällekkäinen bussiliikenne suunnitellaan uudelleen. Bussilinjastosuunnittelu tehdään noin 2–3 vuotta ennen ratikkaliikenteen käynnistymistä ja se tehdään yhdessä joukkoliikenteen käyttäjien kanssa. Linjaston suunnittelusta vastaa Nysse.
Bussiliikenteen suunnittelussa hyödynnetään bussilinjaston suunnitteluperiaatteita, kuten päällekkäisen bussiliikenteen karsimista ratikkareitillä, toteutuneita matkustajamääriä, alueellista palvelutasomäärittelyä, suunnittelun aikana saatavaa palautetta ja kyselyitä.
Esimerkiksi Linnainmaan ja Tampereen keskustan välillä osa matkoista saattaa jatkossa muodostua ratikan ja liityntäliikenteen yhdistämisestä ja osa vaihtoehtoisella reitillä kulkevasta bussilinjasta.
Suuntaisliittymä on liittymätyyppi, joka mahdollistaa liittymän ajoneuvoliikenteen sisään- ja ulosajon vain yhteen suuntaan. Suuntaisliittymiä käytetään raitiotien varrella, koska raitiotien voi voi ylittää vain liikennevalo-ohjatuissa liittymissä turvallisuuden ja raitioliikenteen sujuvuuden vuoksi.
Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien varteen tulee suunnitelmien mukaan suuntaisliittymiä erityisesti Nuolialantielle, jossa tontti- ja katuliittymiä on paikoin melko tiheästi, eikä jokaisen liittymän kohtaan ole mahdollista toteuttaa liikennevalo-ohjattua risteystä.
Raitiotiepysäkkien sijainnit ja määrä on päätetty ja tarkkaan harkittu, jotta ne palvelevat nykyistä ja tulevaa asutusta ja palveluja mahdollisimman hyvin. Pysäkit on sijoitettu niin, että ne palvelevat mahdollisimman suurta matkustajamäärää, mutta samalla mahdollistavat riittävän nopean matka-ajan. Pysäkkien sijainnit, määrä ja raitiotien reitti on päätetty Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä keväällä 2023.
Raitiovaunupysäkit ovat maankäytön painopistekohdissa eli paikoissa, joissa asutus on tiiveintä ja työpaikkoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja on eniten. Raitiovaunupysäkit on myös pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle keskeisiä asiointikohteita.
Suunnittelun lähtökohtana on, että keskeisten palvelujen äärellä sekä kerrostalovaltaisella alueella joukkoliikenteen käyttäjämäärä ja kysyntä ovat suurempia kuin pientalovaltaisella tai harvaan asutulla alueella.
Raitiotieliikenteessä on tavoitteena kilpailukykyinen matka-aika kaikille matkustajille. Parhaan matka-ajan varmistamiseksi raitiotie toteutetaan mahdollisuuksien mukaan omille kaistoilleen erilleen muusta ajoneuvoliikenteestä.
Toisin kuin esimerkiksi bussiliikenteessä, jossa pysähtymistiheys riippuu matkustajista, Ratikka pysähtyy aina jokaisella pysäkillä. Tämän seurauksena Ratikan matka-aikaan ja aikatauluun vaikuttavat jokaisella pysäkillä hidastaminen, pysähtyminen sekä uudelleen vauhtiin kiihdyttäminen. Jokainen pysäkki vaikuttaa raitiotielinjan kokonaismatka-aikaan koko liikennöintivuorokauden ajan, toisin kuin bussiliikenteessä. Bussi pysähtyy pysäkille ainoastaan, jos kyydissä oleva tai pysäkillä oleva matkustaja pyytää bussin pysähtymistä.
Suunnitteluun liittyen järjestettiin kevään 2024 aikana yleisötilaisuuksia. Palautteen perusteella muokatut katusuunnitelmaehdotukset olivat virallisesti nähtävillä Tampereen kaupungin ja Pirkkalan kunnan toimesta vaiheittain huhti–heinäkuussa 2024.
Nähtävilläolon aikana katusuunnitelmista oli mahdollista jättää muistutuksia Tampereen kaupungin tai Pirkkalan kunnan kirjaamoon.
Pirkkalan kunnan ja Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunnat ovat hyväksyneet raitiotiekatujen katusuunnitelmat Kaupinlaakson alueen suunnitelmia lukuunottamatta. Kaupinlaakson bulevardin ja Rahjukoskensillan suunnitelmat etenevät loppuvuonna Kaupinlaakso II -alueen asemakaavan etenemisen tahdissa.
Voit tutustua katusuunnitelmiin täällä: https://pirkkalalinnainmaa.fi/katusuunnitelmat/.
Hankesuunnitelman arvion mukaisesti raitiovaunun keskinopeus on Pirkkalan ratahaaralla 25 km/h (Sorin aukio–Partola 21 km/h ja Partola–Suuppa 29 km/h) ja Linnainmaan ratahaaralla 29 km/h. Matka-aika Linnainmaan päätepysäkiltä Taysille on noin 9 minuuttia ja Koskipuiston pysäkille on noin 18 minuuttia. Matka-aika Suupan päätepysäkiltä Koskipuiston pysäkille on noin 23 minuuttia. Partolasta Koskipuiston pysäkille pääsee noin 14 minuutissa.
Matka-ajat tarkentuvat allianssin toteutussuunnittelun edetessä.
Hankkeeseen sisältyy Pirkkalan ja Linnainmaan ratahaarojen suunnittelu ja toteutus. Sen lisäksi hankkeeseen kuuluu Hervannan varikon laajennus, Hermiankadun kaksiraiteistaminen, Itsenäisyydenkadun vaihteen muuttaminen sähköisesti ohjattavaksi sekä jaksoerottimien lisääminen Atomipolulle.
Lisäksi raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutetaan kuntien liittyviä hankkeita, jotka on järkevää toteuttaa samaan aikaan.
Raitiotie toteutetaan vaiheittain, jotta koko reitille pystyttäisiin varmistamaan riittävä valtion tuki. Ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotieosuudet Sorin aukiolta Partolaan ja Kaupin kampukselta Niihamaan. Tavoitteena on aloittaa liikenne näille väliaikaisille päätepysäkeille elokuussa 2028.
Vaiheessa 2 (2028–2032) rakennetaan osuudet Partolasta Suupalle ja Niihamasta Linnainmaalle. Liikenne Suupalle ja Linnainmaalle olisi mahdollista aloittaa alkuvuodesta 2032. Vaiheen 2 toteutus edellyttää valtiontuen varmistumista.
Tampereen ja Pirkkalan valtuustot päättivät rakentamisesta ja vaiheistuksesta lokakuussa 2024 Pirkkala–Linnainmaa-allianssin valmistelemien vaihtoehtojen pohjalta.
Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssi aloitti raitiotien ensimmäisen vaiheen rakentamistyöt 11. joulukuuta 2024. Rakentaminen aloitetaan valmistelemalla liikennejärjestelyjä, joita otetaan käyttöön vaiheittain loppu- ja alkuvuoden aikana.
Lisäksi kaikilla rakentamislohkoilla eli Hatanpään valtatiellä, Härmälässä, Partolassa sekä Kaupinlaaksossa aloitetaan tulevien työalueiden rajaaminen ja aitaaminen. Rakentamista edeltää myös katupuiden siirto tai poisto työmaa-alueilta.
Raitiotie mahdollistaa kestävän kasvun, tukee kiinteistökehitystä ja tukee Tampereen seudun ilmastotavoitetta. Raitiotien myötä raitiotiekäytävän asukasmäärä on noin 13 000 ja työpaikkojen määrä 2200 enemmän kuin bussiliikenteeseen perustuvassa vaihtoehdossa. Raitiotie parantaa kaupunkikuvaa ja lisää katuvihreän määrää.
Raitiotien rakentamisen yhteydessä parannetaan kävelyn olosuhteita ja esteettömyyttä sekä parannetaan pyöräliikenteen pääreittejä.
Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Raitiotieliikenteen osuus matkoista oli viime vuonna noin 27 prosenttia, yhteensä 11,5 miljoonaa matkaa. Yksi raitiotien suunnittelun keskeisistä tavoitteista oli asukkaiden arjen sujuvoittaminen ja kyselyiden perusteella tässä on onnistuttu. Kyselyiden mukaan matkustaminen koetaan helpoksi (98 %), esteettömäksi (93 %), odotuksia vastaavaksi (95 %), turvalliseksi (92 %), tilavaksi (94 %) ja viihtyisäksi (92 %).
Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 (2015) seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään raitiotien varaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla, kun Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntia palvellaan lähijunilla.
Raitiotierakentamisen investoinnin kustannusarvio vaiheiden 1 ja 2 osalta on yhteensä 357,5 M€. Tampereen ja Pirkkalan valtuustot päättivät raitiotien vaiheittaisesta toteuttamisesta lokakuussa 2024.
Tampereen kaupunginvaltuusto ja Pirkkalan valtuusto päättivät kokouksissaan 21.10.2024 Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien rakentamisesta vaiheittain. Suunnitelman mukaan ensimmäisessä vaiheessa rakennetaan raitiotieosuudet Sorin aukiolta Partolaan ja Kaupin kampukselta Niihamaan.
Tampereen ja Pirkkalan valtuustot päättivät rakentamisesta ja vaiheistuksesta Pirkkala–Linnainmaa-allianssin valmistelemien vaihtoehtojen pohjalta.
Pirkkalan ratahaaralla suunniteltava raitiotielinja jatkuu Sorin aukion pysäkiltä Hatanpään valtatietä pitkin Rantaperkiöön ja Nuolialantietä Härmälän läpi Pirkkalan Partolaan. Partolasta raitiotie kulkee Naistenmatkantietä pitkin kohti Suupan päätepysäkkiä.
Pirkkalan ratahaaran (Sorin aukio–Suuppa) pituus on noin 9,3 kilometriä. Siitä 4,7 kilometriä sijoittuu Tampereen kaupungin puolelle ja 4,6 km Pirkkalan puolelle.
Ratahaaralle on suunniteltu yhteensä 11 pysäkkiparia, joista 6 sijoittuu Tampereen puolelle ja 5 Pirkkalan puolelle.
Linnainmaan ratahaaralla suunniteltava raitiotielinja jatkuu nykyiseltä Kaupin kampuksen ratikkapysäkiltä Tenniskatua pitkin Ruotulaan, ylittää Teiskontien Alasjärven kohdalla. Reitti jatkuu Heikkilänkatua Mäentakusenkadulle, Linnainmaan päätepysäkille.
Linnainmaan ratahaara (Kaupin kampus–Linnainmaa) on pituudeltaan noin 4,3 kilometriä. Sille sijoittuu 4 pysäkkiparia.
Yhteensä suunniteltavien ratahaarojen pituus on 13,6 km.
Kiinnostaako jokin muu asia, katso lisää Tampereen Ratikan sivuilta.