Usein kysytyt kysymykset

Bussiliikenteen linjastosuunnittelua tarkennetaan vasta raitiotien rakentamispäätöksen jälkeen, jolloin Ratikan kanssa päällekkäinen bussiliikenne suunnitellaan uudelleen. Bussilinjastosuunnittelu tehdään noin 2–3 vuotta ennen ratikkaliikenteen käynnistymistä ja se tehdään yhdessä joukkoliikenteen käyttäjien kanssa. Linjaston suunnittelusta vastaa Nysse.

Bussiliikenteen suunnittelussa hyödynnetään bussilinjaston suunnitteluperiaatteita, kuten päällekkäisen bussiliikenteen karsimista ratikkareitillä, toteutuneita matkustajamääriä, alueellista palvelutasomäärittelyä, suunnittelun aikana saatavaa palautetta ja kyselyitä.

Esimerkiksi Linnainmaan ja Tampereen keskustan välillä osa matkoista saattaa jatkossa muodostua ratikan ja liityntäliikenteen yhdistämisestä ja osa vaihtoehtoisella reitillä kulkevasta bussilinjasta.

Suuntaisliittymä on liittymätyyppi, joka mahdollistaa liittymän ajoneuvoliikenteen sisään- ja ulosajon vain yhteen suuntaan. Suuntaisliittymiä käytetään raitiotien varrella, koska raitiotien voi voi ylittää vain liikennevalo-ohjatuissa liittymissä turvallisuuden ja raitioliikenteen sujuvuuden vuoksi.

Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien varteen tulee suunnitelmien mukaan suuntaisliittymiä erityisesti Nuolialantielle, jossa tontti- ja katuliittymiä on paikoin melko tiheästi, eikä jokaisen liittymän kohtaan ole mahdollista toteuttaa liikennevalo-ohjattua risteystä.

Raitiotiepysäkkien sijainnit ja määrä on päätetty ja tarkkaan harkittu, jotta ne palvelevat nykyistä ja tulevaa asutusta ja palveluja mahdollisimman hyvin. Pysäkit on sijoitettu niin, että ne palvelevat mahdollisimman suurta matkustajamäärää, mutta samalla mahdollistavat riittävän nopean matka-ajan. Pysäkkien sijainnit, määrä ja raitiotien reitti on päätetty Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien hankesuunnitelman hyväksymisen yhteydessä keväällä 2023.

Raitiovaunupysäkit ovat maankäytön painopistekohdissa eli paikoissa, joissa asutus on tiiveintä ja työpaikkoja sekä kaupallisia ja julkisia palveluja on eniten. Raitiovaunupysäkit on myös pyritty sijoittamaan mahdollisimman lähelle keskeisiä asiointikohteita.

Suunnittelun lähtökohtana on, että keskeisten palvelujen äärellä sekä kerrostalovaltaisella alueella joukkoliikenteen käyttäjämäärä ja kysyntä ovat suurempia kuin pientalovaltaisella tai harvaan asutulla alueella.

Raitiotieliikenteessä on tavoitteena kilpailukykyinen matka-aika kaikille matkustajille. Parhaan matka-ajan varmistamiseksi raitiotie toteutetaan mahdollisuuksien mukaan omille kaistoilleen erilleen muusta ajoneuvoliikenteestä.

Toisin kuin esimerkiksi bussiliikenteessä, jossa pysähtymistiheys riippuu matkustajista, Ratikka pysähtyy aina jokaisella pysäkillä. Tämän seurauksena Ratikan matka-aikaan ja aikatauluun vaikuttavat jokaisella pysäkillä hidastaminen, pysähtyminen sekä uudelleen vauhtiin kiihdyttäminen. Jokainen pysäkki vaikuttaa raitiotielinjan kokonaismatka-aikaan koko liikennöintivuorokauden ajan, toisin kuin bussiliikenteessä. Bussi pysähtyy pysäkille ainoastaan, jos kyydissä oleva tai pysäkillä oleva matkustaja pyytää bussin pysähtymistä.

Suunnitteluun liittyen järjestetään kevään 2024 aikana yleisötilaisuuksia.

Katusuunnitelmien luonnokset tulevat nähtäville arviolta huhtikuun 2024 aikana. Sinä aikana niistä voi antaa palautetta tilaisuuksien lisäksi allianssin verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta.

Palautteen perusteella muokatut katusuunnitelmaehdotukset asetetaan virallisesti nähtäville arviolta toukokuussa 2024. Nähtävilläolon aikana niistä voi jättää muistutuksia Tampereen kaupungin tai Pirkkalan kunnan kirjaamoon.

Allianssiin voi olla yhteydessä myös muulloin. Yhteystiedot-sivulla on tietoa eri yhteydenottotavoista.

Hankesuunnitelman arvion mukaisesti raitiovaunun keskinopeus on Pirkkalan ratahaaralla 25 km/h (Sorin aukio–Partola 21 km/h ja Partola–Suuppa 29 km/h) ja Linnainmaan ratahaaralla 29 km/h. Matka-aika Linnainmaan päätepysäkiltä Taysille on noin 9 minuuttia ja Koskipuiston pysäkille on noin 18 minuuttia. Matka-aika Suupan päätepysäkiltä Koskipuiston pysäkille on noin 23 minuuttia. Partolasta Koskipuiston pysäkille pääsee noin 14 minuutissa.

Matka-ajat tarkentuvat allianssin kehitysvaiheen suunnittelun edetessä.

Hankkeeseen sisältyy Pirkkalan ja Linnainmaan ratahaarojen suunnittelu ja toteutus. Sen lisäksi hankkeeseen kuuluu Hervannan varikon laajennus, Hermiankadun kaksiraiteistaminen, Atomipolun jaksoerottimet sekä Itsenäisyydenkadun vaihdemuutokset (sähköinen ohjaus).

Lisäksi raitiotien rakentamisen yhteydessä toteutetaan kuntien liittyviä hankkeita, jotka on järkevää toteuttaa samaan aikaan.

Hankesuunnitelmassa arvioidun aikataulun mukaisesti, mikäli kunnat etenevät seuraaviin vaiheisiin, voisi raitiotien liikennöinti alkaa vuodenvaihteessa 2028–2029.

Toteutusvaiheen aikataulu määritetään kehitysvaiheen aikana. Tampereen ja Pirkkalan valtuustot päättävät raitiotien mahdollisesta toteuttamisesta lokakuussa 2024.

Raitiotie mahdollistaa kestävän kasvun, tukee kiinteistökehitystä ja tukee Tampereen seudun ilmastotavoitetta. Raitiotien myötä raitiotiekäytävän asukasmäärä on noin 13 000 ja työpaikkojen määrä 2200 enemmän kuin bussiliikenteeseen perustuvassa vaihtoehdossa. Raitiotie parantaa kaupunkikuvaa ja lisää katuvihreän määrää.

Raitiotien rakentamisen yhteydessä parannetaan kävelyn olosuhteita ja esteettömyyttä sekä parannetaan pyöräliikenteen pääreittejä.

Tampereen joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat voimakkaassa kasvussa. Raitiotieliikenteen osuus matkoista oli viime vuonna noin 27 prosenttia, yhteensä 11,5 miljoonaa matkaa. Yksi raitiotien suunnittelun keskeisistä tavoitteista oli asukkaiden arjen sujuvoittaminen ja kyselyiden perusteella tässä on onnistuttu. Kyselyiden mukaan matkustaminen koetaan helpoksi (98 %), esteettömäksi (93 %), odotuksia vastaavaksi (95 %), turvalliseksi (92 %), tilavaksi (94 %) ja viihtyisäksi (92 %).

Tampereen kaupunkiseudun rakennesuunnitelmassa 2040 (2015) seudun yhdyskuntarakennetta tiivistetään raitiotien varaan Pirkkalan, Ylöjärven ja Kangasalan suunnilla, kun Nokian, Lempäälän ja Oriveden suuntia palvellaan lähijunilla.

Aiemmassa suunnitteluvaiheessa laaditun hankesuunnitelman mukainen kustannusarvio Pirkkala–Linnainmaa-raitiotien rakentamisella on 335 M€ (MAKU 130; 2015 = 100). Hankesuunnitelma hyväksyttiin Tampereen ja Pirkkalan valtuustoissa 24.4.2023.

Nyt käynnissä olevassa allianssin kehitysvaiheessa lasketaan päivitettävien suunnitelmien mukaista tavoitekustannusta raitiotien toteuttamiselle. Valtuustot päättävät raitiotien mahdollisesta toteuttamisesta lokakuussa 2024.

Tampereen Ratikan Pirkkala–Linnainmaa -allianssi laatii raitiotiekatujen katusuunnitelmat ja toteutussuunnitelmaa sekä laskee raitiotien rakentamisen tavoitekustannuksen. Lokakuussa 2024 valtuustot voivat päättää toteutussuunnittelun tulosten perusteella rakentamisesta, rakentamisen laajuudesta ja mahdollisesta vaiheittain toteuttamisesta.

Pirkkalan ratahaaralla suunniteltava raitiotielinja jatkuu Sorin aukion pysäkiltä Hatanpään valtatietä pitkin Rantaperkiöön ja Nuolialantietä Härmälän läpi Pirkkalan Partolaan. Partolasta raitiotie kulkee Naistenmatkantietä pitkin kohti Suupan päätepysäkkiä.

Pirkkalan ratahaaran (Sorin aukio–Suuppa) pituus on noin 9,3 kilometriä. Siitä 4,7 kilometriä sijoittuu Tampereen kaupungin puolelle ja 4,6 km Pirkkalan puolelle.

Ratahaaralle on suunniteltu yhteensä 11 pysäkkiparia, joista 6 sijoittuu Tampereen puolelle ja 5 Pirkkalan puolelle.

Linnainmaan ratahaaralla suunniteltava raitiotielinja jatkuu nykyiseltä Kaupin kampuksen ratikkapysäkiltä Tenniskatua pitkin Ruotulaan, ylittää Teiskontien Alasjärven kohdalla. Reitti jatkuu Heikkilänkatua Mäentakusenkadulle, Linnainmaan päätepysäkille.

Linnainmaan ratahaara (Kaupin kampus–Linnainmaa) on pituudeltaan noin 4,3 kilometriä. Sille sijoittuu 4 pysäkkiparia.

Yhteensä suunniteltavien ratahaarojen pituus on 13,6 km.